Mielenterveyttä ja jaksamista tukevat keinot

Hei ja hyvää alkanutta kesää! 

Kesän kolkutellessa ovella olen pohtinut, että mitä omaa mielenterveyttä ja jaksamistani tukevia keinoja minulla oikein on. Niitä on tärkeää pohtia jokaisen, olivat ne sitten mitä tahansa keinoja, että niitä pystyy sitten tarpeen tullen ottamaan nopeasti käyttöön. Ne on sellaisia henkilökohtaisia asioita, joiden avulla voi latautua ja palautua. Niiden avulla selvitään suurista koettelemuksista tai pienemmistä haasteista. Ne voivat olla myös hyviä arjenhallintakeinoja. Tällaiset jaksamista tukevat keinot tuovat voimaa jatkaa eteenpäin milloin missäkin tilanteessa. 

Minulla näitä keinoja on aika paljon, ja aika hyvin tiedostankin ne, vaikka aluksi ihmettelinkin, että onko minulla mitään tällaisia keinoja. Mutta löytyi niitä kuitenkin kohtuullisesti! Haluan vielä muistuttaa, että nämä ovat minun henkilökohtaisia mielenterveyttä tukevia keinojani, jotka toimivat minulla, mutta eivät välttämättä kaikilla. Jokaisen täytyy  siis löytää itse itselleen tällaiset mielenterveyttä ja jaksamista tukevat keinot. Seuraavaksi esittelen yksi asia kerrallaan omat mielenterveyttä tukevat keinoni. Ensin kerron uudemmista keinoista ja lopuksi jo pidempään minulla olleista keinoista. 

Kirjoittaminen 

Niin kuin arvata saattaa, kirjoittaminen tukee omaa jaksamistani, minkä takia tätä blogiakin kirjoitan. Kirjoittamalla saa mielen solmut aukeamaan, kun kaiken saa vain suoltaa ulos. Kirjoittaminen on oikeastaan uusin mielenterveyttä ja jaksamistani tukeva keino, sillä olen käyttänyt sitä vasta muutaman vuoden ajan, eli tämän blogin kirjoittamisen ajan. Ennen en ole edes tiennyt, että kirjoittaminen voisi auttaa minua niin paljon. Mutta aina olen kyllä tykännyt kirjoittaa. Ennen blogin perustamista kirjoittelin jonkin verran päiväkirjaani omista tuntemuksistani ja ongelmistani, mutta en kuitenkaan mitenkään erityisen paljon. (Jos päiväkirjani sisällöt kiinnostaa, suosittelen lukemaan tämän blogin postauksen "Kurkistus päiväkirjaani". 😌 Kirjoittaminen on mielestäni tosi hyvä keino purkaa ja jakaa omia asioita. Ennen kirjoittamisen aloittamista jäin ehkä enemmän yksin ongelmieni kanssa, kun en saanut niitä oikein mihinkään purettua. Blogin kirjoittamisen aloittaminen oli siis hyvä idea ja se todella tukee omaa jaksamistani. En ole niin hyvä puhumaan asioistani muille, joten kirjoittamalla korvaan sen. Kirjoittamalla saa samalla tavalla puettua ajatukset sanoiksi. Olen huomannut, että kirjoittaminen selkeyttää tosi paljon ajatuksiani. Ennen pääni oli kuin sekamelska, eikä mistään oikein saanut kiinni, mutta kirjoittamisen aloittamisen jälkeen ajatukseni ovat alkaneet järjestäytyä paremmin. Voin siis todellakin suositella kirjoittamista muillekin, jos vain yhtään kirjoittaminen tuntuu "omalta jutulta"!

Päiväkirjan kirjoittamisesta voi olla apua monelle. 

Tässä mun blogin kirjoitusmaisemat tänään.👌

Käsityöt

Käsityöt ovat myös minulle melko uusi tuttavuus: Vasta muutaman vuoden ajan olen niitä tehnyt. Käsitöiden tekeminen auttaa rentoutumaan ja siirtämään ajatuksia muualle. Ne ovat myös hyviä ajan tappajia. 😄 Eki jos on tylsää, niin ei kun vain käsityötä tekemään! Käsitöitä tulee kyllä liian  harvoin tehtyä, mutta toki silloin kun jonkun aloittaa, niin sen saa yleensä tehtyä loppuun. Se itse aloittaminen on vain vaikeaa, niin kuin monissa muissakin asioissa... Pitäisi tehdä kyllä enemmän käsitöitä, sillä niiden tekeminen rentouttaa ja auttaa ahdistukseen. Sekin on myös ongelma, kun mitään kovin monimutkaista en osaa vielä tehdä, joten pitää tehdä tarpeeksi helppoja töitä. Siksi en varmaan käsitöitä niin usein enää teekään, kun en keksi enää mitä voisin tehdä tämänhetkisillä taidoillani, enkä jaksa opetella monimutkaisempia ohjeita... Olen tehnyt jo kaulaliinan, tyynynpäällisen ja nuken peittoja, enkä ole keksinyt, mitä voisin seuraavaksi tehdä. No, ehkä vielä joku päivä keksin! 

Tässä esimerkki tekemästäni käsityöstä: tuubihuivi.

Psykoterapia 

Olen ollut aina melko huono avautumaan asioistani muille. Siksi maaliskuussa 2023 aloittamani psykoterapia on jo senkin takia minulle tärkeää, että saan jollekin asiani kerrottua. Terapeutille on mielestäni jotenkin helpompi puhua, kuin muille ihmisille, koska terapeutti on ammattilainen, eikä hän valmiiksi tunne asiakasta. Terapeutin kanssa saa siis aloittaa aivan puhtaalta pöydältä. Olen nyt käynyt terapiassa vuoden ja kolme kuukautta, ja voin sanoa, että vaikutuksia näkyy jo! Siis siinä, että omat asiat saa siellä kerrottua, puhumattakaan siellä käytettävistä menetelmistä. Olemme myös tehneet jo kertaalleen omaa vointiani kuvastavan testin, jonka teimme myös terapian alussa, ja tulokseni olivat parantuneet siinä. Terapialla on siis todella ollut jo vaikutusta omaan vointiini, vaikka mitään emme ole siellä vielä kunnolla päässeet käsittelemään. Olen niin kiitollinen terapiasta, onneksi menin sinne! Ja löysin niin hyvän terapeutinkin, joka on juuri minulle sopiva. Vaikka terapiassa käyminen onkin henkisesti aika raskasta, niin voin kuitenkin sanoa, että tykkään käydä siellä. Psyykkiset asiat ovat mielestäni niin mielenkiintoisia ja tykkään analysoida niitä. Olen myös kuullut, ett minulla on hyvät analysointi- ja reflektointikyvyt. Mielestäni jokaisen sellaisen ihmisen kannattaisi mennä terapiaan, jolla on yhtään raskaampia kokemuksia sattunut elämässä. Ja mitä nuorempana terapiaan menee, sen parempi. Siksi minäkin menin jo nyt terapiaan, että saan itseni nuorena kuntoon. 

Lääkehoito

Terapiaan liittyy myös olennaisesti lääkitys, tässä tapauksessa psyykenlääkitys, sillä yleensä psykoterapia ja itselle sopiva lääkitys kulkevat rinta rinnan omaa vointia tukien. Henkilökohtaisesti itselläni on psyykelääkityksen käytöstä hyvä kokemus. En halua tässä avata, mitä lääkkeitä käytän, mutta voin sanoa, että lääkkeeni ovat ahdistusta vähentäviä, mielialaa tukevia ja nukahtamista helpottavia lääkkeitä. Ennen olin tosi lääkevastainen, ja erityisesti pelkäsin juuri psyykelääkkeitä. Pelkäsin, että niistä menee vain enemmän sekaisin. Osastokesänä vuonna 2021 minulle kuitenkin kokeiltiin ja aloitettiin eri psyykenlääkkeitä löytäen niistä minulle parhaiten sopivan yhdistelmän. Ja voin sanoa, että lääkkeiden aloitusta en kadu. Päin vastoin: Peloistani huolimatta psyykenlääkkeet ovat tuoneet minulle pelkkää hyvää, enkä mitään huomattavia haittavaikutuksia ole huomannut. Lääkkeet ovat tehneet arjestani tasaisempaa ja erityisesti ne ovat auttaneet ahdistukseen ja masentuneisiin ajatuksiin, joiden kanssa eläminen oli aika raskasta. Psyykenlääkityksen aloittamisen jälkeen minusta tuntui, että olisin kuin uusi ihminen, kun lääkkeet poistivat mielialaoireeni. Niin tottunut olin näihin oireisiin. Lääkkeiden aloituksen jälkeen minusta on tullut tasaisempi ja rauhallisempi, ja jopa sykkeeni on tasoittunut, joka huiteli ennen lääkkeiden aloitusta aina jännityksen takia korkeuksissa. Jos sinua kiinnostaa enemmän kokemukseni psyykenlääkkeiden käytöstä, kannattaa lukea blogin postaus "Kokemukseni psyykenlääkkeistä". 

Lääkehoito on nykyään tärkeä ja yleinen tapa hallita erilaisia mielenterveydenhäiriöiden oireita

.

Lenkkeily 

Seuraavaksi lenkkeily. Tämä saattaa kuulostaa hassulta, että miten muka lenkkeily voi auttaa ratkaisemaan omia ongelmia, mutta kyllä se vain voi! Itselläni lenkkeily saa ajatukseni toden teolla vaihtumaan: Kun pääsen eteenpäin ja maisemat vilisevät ympärilläni, niin saan ajatuksiini uutta tilaa. Ja ei, en suinkaan mene lenkillä karkuun ongelmiani, vaan annan vain asioiden olla ja ajatuksen virrata vapaasti. Sitten pian huomaankin, että mieleeni on tullut aivan uusia ratkaisuvaihtoehtoja sen hetkisiin ongelmiini. Minulla jotenkin auttaa paljon se, kun maisemat vaihtuvat lenkkeillessä ympärillä, niin se saa myös ajatukseni vaihtumaan. Monesti onkin sellainen olo, kun tulee lenkiltä, että olisi kuin "uudesti syntynyt", kun ajatukset ovat vaihtuneet ja ongelmat ratkenneet. Usein, kun minulla on paljon ongelmia, niin päätän lähteä lenkille "tuulettumaan". Se ainakin minun kohdallani auttaa. Lenkkeilyä käytän jaksamistani tukevana keinona päivittäin (koiran omistavana ihmisenä), joten se on minulla yksi eniten käytössäni olevista keinoistani. Olen käyttänyt sitä oman jaksamisen tukena ainakin niin kauan, kuin olen omistanut koiran, eli vuodesta 2011 asti. 

Koira on kiva lenkkeilykaveri!😊👍

Musiikin kuuntelu 

Musiikki on ollut aina tärkeä osa elämääni. Siitä saa sellaista vertaistukea, jota ei muualta saa. Jos on esimerkiksi vaikea saada vertaistukea muilta ihmisiltä, niin sitä voi saada yhtä hyvin musiikista.  Musiikin avulla omat tuntemukset saavat nimen ja sanat. Musiikki pukee sanoiksi sellaisia asioita, joita en ainakaan itse osaisi sanojen avulla kuvailla. Monesti tuntuu, että musiikki lohduttaa: Se lohduttaa sisäistä tuskaa. Itse kuuntelen musiikissa aina eniten sanoja, sillä sanat ovat ne, joilla on merkitystä. Monesti pystyn samaistumaan juurikin kappaleiden sanoihin, ja usein tuntuukin, että jokin kappale kertoisi juuri minusta. Niin todenmukaisesti jotkin kappaleet pystyvät omia tuntemuksiani kuvaamaan. Tällaisia biisejä ovat esimerkiksi Jannan "Sä et ole hullu" tai Sirun "Kaksi naista". Kun musiikin kautta kuulee rankoista aiheista, niin ainakin tietää, että niitä ovat kokeneet muutkin, eikä siis ole yksin ongelmiensa kanssa. Ja musiikki on siitä hyvä, että sitä on olemassa laidasta laitaan niin monenlaista, että jokainen varmasti löytää sellaista musiikkia, mistä itse tykkää. Oli se sitten kuoromusiikkia, klassista musiikkia, taikka menevää poppia. Itse tykkään enimmäkseen suomipopista, mutta kuorolaulukin on kyllä kaunista. Ihan sama minne menen, niin minulla on melkein aina kuulokkeet mukanani. Tykkään monesti kuunnella musiikkia samalla, kun teen jotakin muuta, esimerkiksi ajan autolla tai pyörällä, taikka siivoan. Joskus lenkillekin otan kuulokkeet mukaan.  Huom! Jos musiikki aiheena kiinnostaa enemmän, niin luehan postaus "Musiikki toipumisen tukena"!

Musiikin kuunteleminen on parasta!

     

Lukeminen

Sitten päästäänkin lukemiseen, joka on varmaankin pitkäaikaisin jaksamistani tukeva keino. Olen harrastanut lukemista nimittäin alakoulusta lähtien, aina 3. luokasta eteenpäin. Lukeminen on siitä hyvä keino, että siinä saa uppoutua ihan jonkun toisen ihmisen elämään, ja pääsee hetkeksi etäälle omasta elämästä ja sen ongelmakohdista. Lukiessa nimittäin joutuu keskittymään kirjan tekstiin, jotta siinä pysyy mukana, eikä siten voi miettiä oman elämän asioita. Tai voi, mutta huonolla menestyksellä. Lukeminen on ollut minulle siis aina rakas harrastus, mutta pitkään olen kamppaillut sen kanssa, että löytäisin itselleni mieluista luettavaa. Kun ei ole sinut itsensä kanssa, niin ei oikein edes tiedä, millainen itse on ja näin ollen millaisista kirjoista tykkäisi. Mikään ei ole sen turhauttavampaa, kuin huomata puolessa välissä kirjaa, että kyseinen kirja onkin ihan huono... Mutta olen kuitenkin iloinen, että olen löytänyt lukemisen ilon uudestaan. Välissä en nimittäin lukenut niin paljon juurikin sen takia, etten keksinyt, mitä lukisin, mutta myös siksi, etten oikein pystynyt keskittymään kirjojen lukemiseen. Olin jotenkin koko ajan niin ahdistunut ja ylivirittynyt, että en pystynyt keskittymään oikein mihinkään saati sitten rentoutumaan. Voisin sanoa, että psyykenlääkityksen aloittamisen jälkeen olen taas pystynyt keskittymään kirjojen lukuun. Niin hyvin se on auttanut ahdistukseeni. Mutta minua harmittaa, etten oikein vieläkään ole keksinyt, mikä kirjalaji olisi minulle kaikista paras, ja mikä minua eniten kiinnostaisi... No, tykkään lukea ainakin tietokirjoja itseä koskevista aiheista, kuten koirista tai mielenterveydenongelmista. Viimeksi luin juuri kokemusasiantuntijoiden kirjan syömishäiriöistä, ja se oli ainakin tosi hyvä! Mutta haluaisin lukea jotakin kertomakirjallisuuttakin ja kuvitteellisia tarinoita eli proosaa, mutta en vain keksi, millaiset aiheet minua kiinnostaisivat. No, ei se auta kuin kokeilla vain jotakin. Tälläkin hetkellä luen vain sellaista proosakirjaa, joka minulla sattuu kaapissa olemaan. Se on ihan hyvä, mutta odotan vielä löytäväni jotakin parempaa. Ehkä vielä joku päivä löydän juuri sen minulle sopivan genren. 

Tässä tämä viimeksi lukemani syömishäiriöistä kertova kirja.

Suositukset Nora Robertsin morsiussarjalle! 

Tässäpä tällainen postaus näin kesäloman aloittajaisten kunniaksi. Toivottavasti teillä kaikilla on kiva kesä tulossa ja muistatte huolehtia myös omasta jaksamisesta! Seuraavan postauksen aihetta en ole vielä keksinyt, joten ideoita otetaan vastaan. 

Oikein hyvää kesää kaikille lukijoilleni! 💕🌞